Finnooseen valmistui Suomen kolmas yli 1 000 metriä syvä lämpökaivo

Uudet lämpökaivot ovat askel kohti Suomen ensimmäistä geotermistä aluelämpöverkkoa.

Finnoon Djupsundsbäckenissä otetaan pian lämmityskäyttöön 1 500 metrin syvyydestä kumpuava ehtymätön geoterminen energia. QHeatin sekä Avaran ja TA-Asunnot Oy:n yhteistyönä rakennettava geoterminen aluelämpöverkko tuottaa valmistuessaan lämmitysenergiaa kuudelle kerrostalolle, joiden yhteenlaskettu lattiapinta-ala on yhteensä 14 000 neliömetriä.

”Finnoon projektin ensimmäinen lämpökaivo on kesän aikana porattu pohjasyvyyteensä 1500 metriin, ja myös lämmönsiirtoputkisto on asennettu paikoilleen. Sastamalassa rakennettu lämpökeskus siirrettiin Finnooseen heinäkuussa, ja on nyt kytketty lämpöverkkoon. Käyttöönoton on määrä tapahtua lähiviikkoina”, QHeatin projektipäällikkö Simo Laitinen raportoi.

Finnoon lämpökaivo on järjestyksessä kolmas QHeatin yli 1 000 metrin syvyyteen ulottuva geoterminen lämpökaivo. Finnooseen valmistunut lämpökaivo on Suomen toiseksi syvin käyttöön otettava geoterminen lämpökaivo. Salossa QHeat on porannut Lounavoima Oy:lle 1 600 metriin ulottuvan lämpökaivon.

Laitisen mukaan jokainen geoterminen lämpökaivo on taidonnäyte, jonka toteuttaminen on vaatinut kosolti osaamista ja herkkää tuntumaa kaivon edistymiseen.

”Jo 500 metrin syvyydessä poraamisen edistymisestä saadaan hyvin vähän täsmällistä tietoa, ja haastekerroin kasvaa merkittävästi, kun mennään yli kilometrin syvyyksiin. Haasteena on saada tietoa syvällä kallioperässä tapahtuvasta uppovasaraporauksesta, mutta QHeat on kehittänyt tähän tiedonkeruumenetelmiä, joiden avulla tilannekuvaa on saatu parannettua ja tarkennettua”, Laitinen sanoo.

Finnoossa ja Niittykummussa QHeat on työskennellyt tiiviisti rakennetussa, asuinkäyttöön tarkoitetussa ympäristössä, mikä on tuonut lisähaastetta kaivonporaustyömaille.

”Keskisyvien geotermisten kaivojen poraamiseen liittyy valtavasti erilaisia muuttujia ja huomioon otettavia asioita. Siksi kyse on yhtä paljon projektihallinnasta ja tuotantotaloudesta kuin huippuherkän porausteknologian kehittämisestä ja soveltamisesta”, QHeatin teknologiajohtaja Rami Niemi lisää.

Valmistuessaan Finnoon geotermiset kaivot tuottavat energiaa yhteensä 1 900 MWh vuodessa.

”Kun kaikki QHeatin lämpökaivot valmistuvat Finnooseen, ostoenergian määrä putoaa Djupsundsbäckenin kuudessa kerrostalossa neljännekseen, ja lämmittämisestä syntyvät ilmastopäästöt vähenevät 90 prosenttia verrattuna kaukolämpöön, laskettuna suomalaisen sähköntuotannon ominaispäästöjen mukaan”, Niemi sanoo.